Mikä on lähiruokaohjelma?
Lähiruoka osana kansallista ruokapolitiikkaa
Lähiruoka on yksi Suomen ruokapolitiikan kärjistä. Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu Lähiruokaohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuonna 2013, ja sen päivitetty versio valmistui keväällä 2021. Ohjelma linjaa lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2025 saakka.
Tavoitteena on muun muassa monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä vastaamaan kysyntää, kehittää uusia myynti- ja jakelukanavia sekä nostaa tuotteiden jalostusastetta. Lisäksi pyritään parantamaan pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja -myynnin edellytyksiä lainsäädännön, neuvonnan ja tutkimuksen keinoin. Yhteistyön tiivistäminen alan toimijoiden kesken sekä ruoan ja ruokaketjun arvostuksen ja näkyvyyden lisääminen ovat myös keskeisiä tavoitteita.
Julkiset hankinnat avainasemassa
Julkishallinnolla on merkittävä rooli lähiruoan käytön lisäämisessä. Kuntien ja kuntayhtymien ruokapalveluissa kiinnostus ja osaaminen kotimaisen ja lähiruoan hankinnassa ovat kasvaneet. Paikallisen ruoan hankinta on monin paikoin siirtynyt juhlapuheista käytännön tasolle.
Haasteita kuitenkin riittää. Tarjouspyyntöjen vähimmäisvaatimukset ja hankintakriteerit vaativat edelleen kehittämistä, ja seuraava askel on ottaa käyttöön uuden hankintalain suosittelemat sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Esille nousevat kysymykset eläinten hyvinvoinnista, hiilidioksidipäästöjen hillitsemisestä, vierasaineiden vähentämisestä sekä hankintojen innovatiivisuudesta.
Valtioneuvoston periaate vastuullisista elintarvikehankinnoista velvoittaa kuntaruokailusta vastaavia toimijoita lisäämään kotimaisen ja lähiruoan käyttöä. Samalla ruoan tulee olla ravitsemussuositusten mukaista, osin luomua ja kustannuksiltaan hallittua. Ympäristö- ja sosiaalisten tekijöiden huomioiminen on entistä tärkeämpi osa julkisia hankintoja.
Katse tulevaan
Lähiruoka ei ole pelkkä trendi, vaan osa laajempaa muutosta kohti kestävämpää ja läpinäkyvämpää ruokajärjestelmää. Kuluttajien valinnat, tuottajien osaaminen ja julkisen sektorin hankintapäätökset kietoutuvat yhteen. Tulevaisuudessa lähiruoan rooli vahvistuu entisestään, kun sen taloudelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset hyödyt tunnistetaan yhä laajemmin.